sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Ennen matkaa

Kaikki alkoi syksyllä 2015 Hanna Moilasen ideasta osallistua Euroscola-päivään Strasbourgissa keväällä 2016. Hanna sai minut innostumaan ja teimme lokakuussa huolellisen hakemuksen, jonka perusteella meidät sitten kutsuttiin vierailulle Euroopan Parlamentissa pidettävään Euroscola-päivään 25.2.2016. Suurena apuna valmisteluissa oli se, että Hanna oli jo kerran käynyt samassa tapahtumassa ja tiesi yksityiskohdat tarkkaan.

Valmisteluihin kuului
- opiskelijaryhmän valinta,  
- ryhmän perusteella tehty tukihakemus matkakustannuksista EU:hun,  
- puuttuvan rahoitusosuuden anominen rehtorilta,
- opiskelijoiden jakaminen pienempiin 2-4 hengen ryhmiin valmistavien ryhmätöiden tekoa varten,
- kokoontumisia ja ohjausta ryhmätöiden tiimoilta,  
- matkavalmisteluja (tukibyrokratia, hotellivaraus, lennot, vakuutukset, passit,…) 
- huolehtimista ja huolenpitoa,  
- stressaamista kaiken kaikkiaan. 
 
Laadimme matkaa varten myös huolelliset toimintasäännöt, joita piti noudattaa. Niihin ei kuitenkaan matkan aikana tarvinnut kertaakaan vedota.

EU asetti valmisteluille omat sisällölliset vaatimuksensa. Opiskelijat piti jakaa kuuteen ryhmään valmistelemaan seuraavien otsikoiden mukaisia aiheita:
- Miten kestävää kehitystä voidaan edistää?
- Voidaanko ihmisoikeuksia rajoittaa, jos turvallisuus on uhattuna?
- Millaista kehityspolitiikkaa EU:n olisi toteutettava?
- Miltä EU:n tulevaisuus näyttää?
- Millainen rooli EU:lla voisi olla maahanmuutto- ja kotoutumisasioissa?
- Nuorten työllisyys - EU:n haaste?

Alussa aiheet tuntuivat vaikeilta, mutta kun olimme kokoontuneet kysymysten tiimoilta puolenkymmentä kertaa, vastauksia alkoi löytyä. Matkan jälkeen totesimme, että valmistauduimme jopa "liian" hyvin. Parlamenttityöskentely oli paljon muutakin kuin tiedollista osaamista. Sekin oli hyvä opetus.

Lopulta kaikki oli valmista ja pääsimme matkaan.

22.2.2016 maanantai


Koko poppoo Joensuun lentokentällä nokka kohti Strasbourgia!
Lähtö Joensuusta oli klo 05.50. Lento Helsinki-Vantaalle sujui kommelluksitta, mutta Frankfurtin konetta etsiessämme saimme hieman jumpata oikealle lähtöportille, joka ei ollutkaan sama kuin lipussa mainittu. Pääsimme kuitenkin lopulta koneeseen ja kaikki meni ihan hyvin aina Frankfurtiin saakka.


Korkealla ja kovaa.
Frankfurtissa odottelimme bussia, joka veisi meidät Strasbourgiin. Lähtötohinassa Mikko ja Niklas meinasivat jäädä kyydistä, mutta saimme ongittua heidätkin mukaan. Tästä seikkailusta selvittyämme ajelimme bussilla pitkin Autobahnia Strasbourgiin. Vaikuttavien maisemien lisäksi oli mielenkiintoista seurata saksalaista liikennekulttuuria. Vaikka hitain kaista ajeli 80 km vauhdeilla, oli ohituskaistalla useammallakin menijällä yli 200 lasissa. Mutta se vain näytti toimivan.



Vaikka Saksan ja Ranskan rajalla ei ole mitään raja-asemia, siirtymisen Ranskan puolelle kyllä huomasi. Kulttuuri muuttui liikennemerkkejä myöten. Und nicht mehr Autobahn.



 Saavuimme hotellille noin klo 13 paikallista aikaa, joka on tunnin aikaisemmassa kuin Suomen aika. Saimme siis yhden tunnin lisäaikaa tutustua Strasbourgiin auringon paisteessa ja 14 asteen lämmössä. Strasbourg otti meidät lämpimästi vastaan.

Ehdimme maanantaina käydä kurkkaamassa Notre Damea ulkoapäin. Sisäpuolelle pääsimme vasta tiistaina kun katedraali oli avoinna.


Maanantai-illan omistimme kaupunkiin ja sen liikenteeseen tutustumiselle. Liikkuminen oli todella helppoa ja halpaa ratikoilla, jotka kulkivat muutaman minuutin välein ja joilla pääsi parin euron päivämaksulla käytännössä mihin vain kaupungin alueella.



Kuvia maanantailta:





Notre Dame on iso

Notre Dame, rakennettu 1176 - 1439






23.2.2016 tiistai

Tiistaina  satoi. Tämä ei kuitenkaan lannistanut mielialaa, vaan päätimme käydä kääntymässä Parlamentin kupeella kurkkaamassa, että osaamme sitten torstaina sujuvasti perille. Kävi selväksi, että Parlamentti on melkoisen iso rakennus. Ja me näimme siitä vain julkisivun. Torstaina näkisimme enemmän...




Strasbourgissa on paljon merkittäviä nähtävyyksiä, mutta ylitse muiden on Strasbourgin Notre Dame, joka kohoaa 141 metrin korkeuteen. Päätimme seuraavaksi tutustua tähän goottityyliseen massiiviseen rakennukseen, joka ainakin vieressä seisojalle vaikuttaa melkein liiankin isolta. Ison kokonsa lisäksi rakennus sisältää sekä ulkona että sisällä lukuisia yksityiskohtia, joiden viimeistely on varmasti vaatinut käsittämättömän paljon ihmistyötä. Rakennuksen sisältä löytyy mm. astronominen kello, jossa on hieman enemmän tekniikkaa kuin tavallisessa rannekellossa.

Notre Damen astronominen kello

Tämän jälkeen ohjelma oli vapaa eli opiskelijat saivat viettää iltaa kuten itse halusivat. "Kotiintuloaika" oli klo 22.00 ja se raportoitiin whatsappissa. Tämä järjestely toimi hyvin ja sai hyvää palautetta. Jotkut kävivät kaupungilla syömässä ja jotkut suunnistivat kaupungin laitamille ostoskeskukseen, jonne vielä juuri ja juuri pääsi ratikalla. Tässä vaiheessa liikkuminen kaupungissa alkoi olla kaikille jo rutiinia, eikä tarvinnut olla kovin huolissaan siitä, osaavatko kaikki takaisin hotellille.

Omalta osaltani voin todeta, että kävin "vanhan rouvan" jälkeen tutustumassa mm. Kammerzelliin, joka on melko maineikas ravintola. Syömisen sijaan kiinnitin huomiota arkkitehtuuriin ja mm. historian saatossa ravintolassa käyneiden vieraiden muistoksi jättämiin valokuviin ikivanhan kivirakennuksen seinällä. Melkoisen vaikuttava kokoelma se olikin. Ronald Reagan, Elvis Presley, ...

Vanhat rakennukset ottivat kävijänsä muutenkin valtaansa ja taisin kävellä ihan huomaamatta kaupungin katuja pari tuntia vain katsellen ja ihmetellen. Välillä toki poikkesin paikallisiin putiikkeihin pikku ostoksille. Kaiken tämän vanhan rakennuskulttuurin keskellä pistin kuitenkin merkille, että Strasbourg on turistien kaupunki läpi vuoden. Katujen varsilla on jos jonkinmoista herkkupuotia ja putiikkia houkutuksineen. Opiskelijat löysivät tietenkin karkkikaupat, joita on siellä täällä. On selvää, että vilkkaan turismin lisäksi Parlamentin läsnäolo vaikuttaa myönteisesti taloudelliseen toimintaan kaupungissa.

Uusissa paikoissa voi törmätä joskus kotikonnuilta tuttuihin elementteihin. Siitä hyvänä esimerkkinä tämä Rikun esitys illan jo hämärtyessä Strasbourgin ylle.




Tiistain kuvia:









Shoppaillessa tulee nälkä.


Kaupungilla käveli myös sotilaita aseineen





Notre Damen astronominen kello 2/4

Notre Damen astronominen kello 3/4

Notre Damen astronominen kello 4/4



Notre Damen urut



Houkutuksia 1

Houkutuksia 2


Kammerzellin vieraita 1

Kammerzellin vieraita 2

Kammerzell ja Notre Dame

Kokoonnuimme  illalla suunnittelemaan seuraavan päivän ohjelmaa hotellin aulaan

Iltakävelyllä kaupungilla

Tunnelmavalaistusta

24.2.2016 keskiviikko

Keskiviikkona virallisen ohjelmamme aloitti käynti luonnontieteellisessä museossa. Se voitti arvonnan, jossa toisena ehdokkaana oli modernin taiteen museo. Suklaamuseota emme edes harkinneet. Ja onhan Strasbourgissa museoita vaikka miten paljon jo senkin takia, että kaupungin historia on pitkä ja monivaiheinen.


Leijonasta jääkarhuun

Luonnontieteellinen museo tarjosi vanhan rakennuksen lisäksi kattavan valikoiman eläimiä hyvin pienistä todella isoihin. Valikoima oli huikaiseva: 18 000 lintua, 1000 000 hyönteistä, 2500 kalaa ja 10 000 nisäkästä. Paikka oli ehdottomasti näkemisen arvoinen ja sitä mieltä oli koko ryhmämme. Museon on perustanut Jean Hermann (1738 - 1800).

Museon jälkeen ohjelmassa oli jokilaivaristeily, jonka aikana sai kuunnella korvakuulokkeista Strasbourgin seudun historiaa haluamallaan kielellä. Suomen kieltä sieltä ei valitettavasti löytynyt, mutta meillehän kävi englannin kieli aivan mainiosti. Upeiden maisemien lisäksi saimme siis varsin kattavan annoksen tietoa Strasbourgin historiasta hauskoine yksityiskohtineen, kuten vaikkapa sen, että Petit France –kaupunginosassa sijaitseva saari on alunperin toiminut kuppahoitolana. Nimi Petit France tulee kupan keskiaikaisesta nimestä ”Ranskan tauti”. Paikka sinänsä oli todella viehättävän näköinen, eikä ilman kerrottua tarinaa olisi moista historiaa voinut kuvitellakaan.



 Elsassin alueen (Strasbourgin) historiaa: Jo 4000 eaa alueella on ollut kyliä ja 1500 eaa keltit aloittivat alueella maanviljelyn. Roomalaiset hallitsivat aluetta Julius Cesarin aikoina noin vuodesta 50 lähtien ja 400-luvulla germaanit ottivat alueen haltuunsa. Hunnit marssivat Strasbourgin yli noin 450 paikkeilla polttaen sen maan tasalle ja vuonna 921 Elsassin alue liitettiin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. 1400-luvulla ranskalaiset alkoivat saada aluetta haltuunsa ja 1600 luvulla 30-vuotisessa sodassa Ruotsi (ml. suomalaiset sotilaat) taisteli alueen hallinnasta. 1600-luvun lopussa Ludwig XIV otti Elsassin alueen Ranskalle, mutta 1800-luvun lopussa Saksa valloitti sen taas haltuunsa. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska sai Elsassin takaisin, mutta toisessa maailmansodassa Saksa valloitti sen jälleen. Natsien aikakautta alueella muistellaan vieläkin erityisen vaikeana. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa liittoutuneet valtasivat Elsassin takaisin Ranskalle. Vaikka Elsass on Ranskan aluetta, saksalaisvaikutteet ovat selvästi nähtävissä ja mm. Art Nouveau -tyylinen asuntoalue on näkemisen arvoinen.

Parlamentin mittasuhteet tulivat jokilaivaristeilyllä huomioiduiksi uudemman kerran. Joen yli kulki Parlamentin kävelysilta, jota pitkin voi siirtyä nopeasti joen toisella puolella oleviin Parlamentin rakennuksiin. Kätevää.




Loppupäivän ryhmä sai jälleen itse tutustua kaupunkiin ja sen tarjoamiin kaupallisiin palveluihin. Shoppailua ei voinut välttää. Hotellimme alkoi olla pullollaan onnellisia muotivaatteiden omistajia.

Illalla kokoonnuimme tekemään yhteenvetoa seuraavan päivän Euroscola-tapaamista varten. Olimme toki jo ennen lähtöä valmistautuneet todella hyvin ja meille annetut aihealueet olivat täysin hallussa. Kertasimme vielä tärkeimpiä asioita, että työskentely Parlamentissa menisi täydellisesti...

Keskiviikon kuvia:


Yliopiston rakennus melko lähellä luonnontieteellistä museota


Pekkaakin pitempi



Jean (Johannes) Hermann





Miia ja meduusa. Vasemmalla meduusa.

Niklas miettii








Petit France








Saint Paulin katedraali

Art Nouveau